Lumitalvet – menneiden talvien lumia?

Eteläsuomalainen! Vieläkö muistat lapsuuden talvet, jotka olivat täynnä lumilinnojen rakentamista, pulkkamäessä viilettämistä ja hiihtoretkiä? Vai olivatko lumitalvet lapsuudessasi jo harvinaista herkkua ja jäikö talvilajeihin tutustuminen siksi vähemmälle? Entä miten käy 2020-luvulla syntyneiden – ovatko heidän talvensa yhtä pitkää marraskuuta ja talvilajit todellisuutta vain striimattuina?

Numerot näyttävät synkiltä: Ylen maaliskuussa 2020 tekemän tilastoanalyysin mukaan Etelä-Suomen talvet ovat lyhentyneet 1960-luvulta jo peräti kuukaudella. Analyysi perustuu lämpötila-aineistoon, jota Ilmatieteen laitos on kerännyt Suomesta jo vuosikymmenien ajan. Ylen selvityksestä ilmenee myös, että talvet ovat muuttuneet lumimäärän suhteen myös entistä arvaamattomammiksi, eikä suunta ole ainakaan parempaan.

Minne eteläsuomalaisen kannattaa nyt suunnata, jos hinkua lumisiin harrastuksiin yhä löytyy? Ja mikä on varmin ajankohta? Vain kannattaako luopua toivosta ja polttaa talvivarusteet saman tien?

Etsimme kysymyksiin vastausta leipomalla Ilmatieteen laitoksen lumitilastoista ja Ylen käsittelemästä datasta iloksenne yhteen valistuneen talviretkeilyennusteen 2020-2021. Se tulee tässä:

Retkikohde: Ilmatieteen laitoksen tiedoista selviää, milloin pysyvä lumipeite keskimäärin saadaan eri puolille Suomea. Vuodet 1981-2010 kattavan mittausaineiston valossa esimerkiksi Tampereella on turhaa odottaa pysyvää lunta ainakaan ennen itsenäisyyspäivää, Turussa ja muualla rannikolla ennen vuodenvaihdetta. Laitoksen kartat kuitenkin tietävät, että jo marraskuun loppupuolella pysyvä lumipeite on saatu yleensä Mikkeli-Mänttä-Orivesi-Virrat-linjan pohjoispuolelle. Tällä Pohjois-Pirkanmaata halkovalla linjalla sijaitsee siis eräänlainen eteläsuomalainen lumiraja. Ja mitä aiemmin lumi tulee, sitä pidempään sitä ehtii tietysti kertyä maastoon – täällä siis vähän kauemmin kuin kun rajan eteläpuolella. Myös Retkipaikka-sivuston jutussa Pohjoinen Pirkanmaa todetaan yhdeksi Etelä-Suomen neljästä erityisen lumisesta alueesta. Näiden kaikkien taika on jutun mukaan siinä, että ne sijaitsevat 150…250 metrin korkeudella merenpinnasta (yli 170 metriin nousevat alueet kartassa punaisella, lähde: Caltopo).

Päätelmä 1: Etelä-Suomessa talviretkeilijän kannattaa tiirailla Pohjois-Pirkanmaalle mainitun linjan taakse – varsinkin Mänttä-Orivesi-Virrat-alueelle, jossa raja tekee mutkan etelään, maasto kohoaa yli 160 metriin ja joka sivuaa lisäksi kätevästi Tampere-Jyväskylä-tietä. Seuraava vastaava lumiraja muuten on jo monta sataa kilometriä kauempana Joensuu-Kajaani-Tornio-linjalla.

Retken ajankohta: Ylen juttuun liittyvästä kuvaaja-animaatiosta löytyy tieto, jonka mukaan kaikkein lyhimmillään terminen talvi on Pirkanmaalla ollut koko mittaushistorian aikana vuonna 2013. Silloin talvi kesti vain noin tammikuun toiselta viikolta helmikuun kolmannelle viikolle. Eli jos lumitalvi näillä leveysasteilla ylipäänsä enää nähdään, se nähdään todennäköisesti tuossa kohdassa vuotta.

Päätelmä 2: Paras ajankohta talviretkitouhulle on Pirkanmaalla tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana.

Jotta tämä mainio ennusteemme ei jäisi pelkän teorian tasolle, panemme sen sekä paikan että ajankohdan suhteen testiin Pelastetaan talviretkeilytaidot -kampanjassa tulevana talvena. Toteutamme kampanjan yhdessä Helsingin Aikuisopiston ja Pirkan Opiston kanssa. Kummankin opiston tarjontaan kuuluu siksi Talviretkeilyn alkeet -kurssi, jonka järjestämme Ruoveden Siikanevalla. Paikka sijoittuu juuri ja juuri tuon edellä hahmottelemamme rajan taakse ja sijaitsee yli 170 metrin korkeudella merenpinnasta. Kurssiajankohdat sijoittuvat tietysti ennustetta vastaavasti tammi-helmikuulle. 

Lähde mukaan oppimaan talviretkeilytaitoja ja tutkimaan, onko meistä ennustajiksi – lisää kursseista voit lukea opistojen sivuilta.

Talviretkeilyn alkeet Siikanevalla (Helsingin Aikuisopisto)

Talviretkeilyn alkeet Siikanevalla (Pirkan Opisto)